Skottilainen Biffy Clyro aloitti uransa vuosikymmenen alkupuolella suhteellisen kiemuraisella alternative rockilla. Vuoden 2007 Puzzle-albumin ja uuden Only Revolutionsin myötä tyyli on vaihtunut melko mainstreamiksi. Tyylinvaihdos on tuonut bändille kaupallista menestystä - Briteissä se kiilasi uudella levyllään albumilistan kahdeksanneksi, ja Suomessakin ainakin YleX tuntuu bändistä tykkäävän - mutta monia vanhoja faneja nykyinen Biffy Clyro ei miellytä. Haasteellisesta musiikista nauttivat eivät varmasti tästä levystä saakaan mitään merkittävää irti. Sen sijaan suoraviivaisesta mutta laadukkaasta rockista nauttivat luultavasti pitävät tästäkin. Radioystävällisyydestään huolimatta Only Revolutionsin kappaleet eivät nimittäin ole mitään muovista ja sielutonta huttua, vaan levy onnistuu aiheuttamaan tunteita, ja sisältääpä se myös jonkin verran ihan oivaltavia sanoituksiakin.
Biffy Clyron biisit tavoittelevat kertosäkeillään taivaita ja pakottavat laulamaan mukana. Paras esimerkki tästä on voimapoppaava Bubbles, jonka soidessa ei vaan voi istua tuppisuuna paikallaan. Kokonaisuutena levy on kuitenkin hieman yksitoikkoinen, koska suurin osa sen kappaleista toistaa suunnilleen samaa, yksinkertaista kaavaa, eivätkä kaikki biisit kuitenkaan onnistu siinä yhtä loistavasti kuin Bubbles. Kappalemateriaali on siis sinänsä toimivaa ja ennen kaikkea tarttuvaa mutta ei kovin monipuolista. Pientä vaihtelua tosin tuovat sinkkuna julkaistu, grungen ja stoner rockin suuntaan liikkuva That Golden Rule, funkahtava ja ehdottomasti levyn parhaimmistoon kuuluva Born on a Horse sekä rauhallinen God & Satan.
Levyltä löytyy myös jo päälle vuosi sitten sinkkuna julkaistu Mountains, joka olikin viime vuoden parhaita biisejä. Kappale toimii edelleen hienosti, mutta en ole varma, oliko noinkin vanhaa veisua järkevää laittaa levylle. Jo entuudestaan kovin tuttuna se ei tunnu täysin istuvan muun materiaalin joukkoon. Toisaalta ilman sitä levy olisi yhtä kohokohtaa köyhempi, joten sikäli on turhaa purnata kappaleen mukana olemisesta. Juuri huippukohtiahan levy kaipaa, koska varsin kelvollisesta biisimateriaalista huolimatta kokonaisuus on tällä kertaa hieman tylsempi kuin edellinen Puzzle-levy.
Ma tykkään kyllä ihan kympil. Vanhempaa materiaalia en ole kerenny paljoa vielä kuuntelee. Tuo singlekokkari pyörähti pari kertaa läpi.
VastaaPoistaCaptainista lähtien aivan mahtava levy. Osassa biiseissä sanat vaan jää aika taakse ja kuulematta/ymmärtämättä kaikkia tarkoituksia. Mut mountainsin kertosäe. Ai että. Varsinkin hyvillä kuulokkeilla. Sehän räjähtää. Ja pakko keikalle mentävä. Toimii varmana. Harmi vaan kun nosturissa. Käynyt joskus 8 vuotta sitten viimeksi ja jäi paska maku
Keikalle on todellakin mentävä! Oon harmitellut kovasti sitä, että vuoden takainen Tavastian-vierailu jäi välistä, koska se oli kuulemma ollut loistava keikka. Nytkin keikka saisi olla Tavastialla, mutta Nosturikin kelpaa mulle ihan hyvin.
VastaaPoista